6. päivä. Jekaterinburg

Päivä alkoi pilvettömänä ja aurinkoisena.... toisin kuin sääennuste oli päivää ennen näyttänyt.

Nukuimme pitkään, koska aamupala oli hotellissa klo 11 asti. Lisäksi otimme +2 tunnin aikaeron kiinni. Olimme suunnitelleet lähtevämme kävellen kiertämään päänähtävyydet koska ne olivat kaikki miltei viiden kilometrin sisällä. Lähdimme kaupungille suoraan aamupalalta lenkkarit jalassa.

Ensimmäisenä oli vuorossa kaupungin zoopark eli eläintarha. Se olikin oletettua suurempi ja meillä meni siellä reippaasti kierrellessä miltei pari tuntia. Näimme jääkarhuja, taviskarhuja, Amurin tiikerin, norsun, puuman, leopardeja, leijonia, alligaattoreita, liskoja, käärmeitä, lintuja, apinoita ja vaikka mitä. Olimme tyytyväisiä näkemäämme. Biletit kahdelle zooparkiin maksoi 600 rbl.

Matkalla seuraavaan kohteeseemme, näimme Karjala- tyylisiä isoja puutaloja, jotka olivat säilyneet varmaan parisataa vuotta paikallaan. Upeita puuluomuksia.

Seuraavaksi menimme Jekaterinburgin nukketetterin suuntaan, emme kuitenkaan sinne vaan sen lähellä piti olla ¨kosmonautic i raketho muzei¨ eli kosmonautti ja rakettimuseo. Emme löytäneet museota, vaikka olimme oikealla ovella. Kysyimme mukavanoloiselta herrasmieheltä, että tietäisikö hän missä se on, hän sanoi, että tuon oven takana on, mutta muuttanut siellä jonnekin. Menimme sisään ja taas olimme oikean oven takana. Kysyimme vielä vahtimestarilta, oliko museo missä? Hän näytti ystävällisesti, että tuolla oven takana, koputtakaa siihen. Koputimme useaan otteeseen, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Ovessa luki, että ryhmille, ottakaa yhteyttä numeroon.... Emme jääneet siihen pidemmäksi aikaa vaan lähdimme jatkamaan matkaa. Samalla luoksemme tuli herra, jolta kysyimme tietä museoon ja kysyi, löysimmekö etsimämme. Häntä selvästi kiinnosti sama asia.

Jatkoimme matkaa rautatieaseman suuntaan pohjoisen ja etelän suuntaista pääkatua pitkin ja törmäsimme Jekaterinburgin historialliseen museoon. Museoon mentiin kellarin kautta, josta avautui aula, jossa kacca tiski ja vanhempi rouvashenkilö valmiina palvelemaan. Liput historialliseen museoon maksoivat yhteensä 400 rbl. Edullista museoissa käyntiä. Vietimme aikaa katselleen erilaisia asioita Jekaterinburgin 1700-1920 luvun historiasta ja metallurgian alkuvaiheista kaupungissa. Kaupungin läpi virtaavaan Iset- jokeen oli aikojen saatossa rakennettu linnoituksen sisään metallitehdas, josta alue oli saanut kehityksen voimansa. Museossa oli paljon alueen historiasta, mutta emme jääneet tarkkaan sitä katselemaan, vaan jatkoimme matkaamme.

Seuraava kohteemme oli Kirkko veren päällä eli paikka jossa oli aikoinaan vuoteen 1977 asti sijainnut Ipatjevin talo missä Tsaarin, Romanovin suvun jäsenet, pääasiassa Nikolai II perheen jäsenet ja läheiset teloitettiin Leninin käskystä heinäkuun 17 päivän yönä vuonna 1918. Nikolai II oli Suomenkin silloinen hallitsija ja Tsaari. Kirkko oli vaikuttava jo ulkoa päin. Sisään sinne ei remontin takia päässyt. Kirkko oli rakennettu vanhalla ortodoksikirkkojen kaavalla (ristikirkko) nykytekniikalla hienosti. Kaikki oli kovaa kiveä ja kupolit kullatut.

Kirkon pohjakerroksessa sijaitsi rukouspaikkoja, "Zasouna" ja tila, joka oli pyhitetty viimeisen Venäjän Tsaarin Nikolai II:n esittelyyn ja Romanovin suvun historiaan ja sen todellisen elämän avaamiseen hyvällä tavalla. Pohjimmiltaan Nikolai II ja vaimonsa halusivat olla kansaa varten ja kasvattaa lapsensa, jotka myös teloitettiin, kansan ihmisiksi.

Sisällä ei juurikaan saanut kuvia ottaa, mutta en osannut sanoa oliko se Nikolai II - suvun esittelytiloissa kiellettyä. Pari kuvaa sieltä kuitenkin otin. Saimme kirkon ulkopuolella ystävällisen henkilön ottamaan meistä kuvan kirkko hienosti taustalla.

Seuraavaksi suuntasimme Izet joen rantaa pienen puiston lävitse. Joen vesi oli hyvin alhaalla Kävelimme rantakatua pitkin etelän suuntaan ja kohti vanhan linnoituskaupungin, metallitehtaan paikkaa joen varrella. Paikalla on nyt silta ja muistomerkkejä eri henkilöiden ja paikan historiaan liittyen. Rantapuiston varrella oli myös hyvin tehtaasta säilynyt höyrykone ja muita koneita, vasaroita, valsseja yms.

Sitten alkoi tulla nälkä ja etsimme jotakin paikkaa jossa syödä. Emme heti löytäneet mieleistämme, mutta, erään metroaseman lähellä, oikeastaan Datzuk Areenan (jalkapalloareena) luota löytyi ravintola, jossa oli aasialaistyyppistä tarjoilua. Menimme sinne ja saimme reissun edullisimman pitkänkaavan aterioinnin. 1100 rbl sisältäen litran vihreää teetä, kreikkalaista salaattia, aasialainen lampaanlihakeitto, risotto ja lihakebab ateria kahdelle kanatäytteisiä camca - piirakoita (sisällä lihaa, kaalia ja sipulia lehtitaikinassa) unohtamatta ja vielä juomat tähän kaikkeen. Lisäksi saimme todella hyvää palvelua nuorilta tarjoilijoilta. Paikka oli myös suosittu mustien tummalasisten autojen omistajien keskuudessa, joten laatupaikka. Heille oli varattuna nuo alla olevan kuvan kartioidut paikat.

Maittavan aterioinnin jälkeen menimme parin kulman taakse jossa piti olla "Ural Geologitseskij musej", eli Uralin Geologinen museo. Se oli juuri menemässä kiinni koska kello oli jo viiden. Aukioloaika loppui puoli kuusi. Päätimme tulla sinne seuraavana päivänä. Sen jälkeen suuntasimme hotellille, jonne matkaa oli noin pari kilometriä.

Päivän aikana tuli käveltyä varmaankin 15 kilometriä, joka tekee kropalle hyvää. Pirkko ei saanut päivän aikana yhtään "pömäriä" (naurukohtausta jutuilleni), taisi olla ehkä "jäässä" tai minulla huonot jutut. Koko päivän oli aurinkoinen ilma ja n. 20 astetta lämmintä, kevyessä paidassa pärjäsi hyvin koko päivän.

Päivällä tuli Booking.comista sähköpostia Baikalin tulevaan majoitukseen liittyen. Ystävällisesti kysyttiin tarvimmeko Irkutskista kyytiä Listvyankaan, Baikalin rannalle olevaan hotelliimme? Vastasimme siihen ja kysyimme vaihtoehtoja. Tarjoavat privaattiautokyytiä tunnin matkalle 2000 rbl hintaan. Otimme sen noin kolmen kympin yksityiskyydin suoraan hotellille Irkutskin rautatieasemalta. Hyvää palvelua tämä. Nyt meitä odottaa Irkutskin asemalla kuulemma kuljettaja mustalla autolla nimilappua näyttäen aseman pihalla. 

Ehkä vielä ennen nukkumaan menoa menemme nauttimaan jonnekin pientä iltapalaa. Sen me teimmekin, kävimme naapuri hotellin kahvilassa iltapalalla. Otimme keittoa ja venäläisen lautasen hapankurkkua, valkosipulia, hapan tomaatteja, sipulia ja hapatettua kurpitsaa. Hyvää oli.