Baikaljärvi
Baikaljärvi - maailman syvin ja vanhin järvi. Baikaljärvi tai Baikal (ven. О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi. Hallinnollisesti järvi sijoittuu Burjatian tasavaltaan ja Irkutskin alueelle. Baikaljärveä kutsutaan myös "Siperian helmeksi". Baikal tarkoittaa mongolin kielellä luontoa. Baikaljärvi on burjaattien pyhä järvi.
Baikal on järvien järvi. Maailman syvimmässä ja vanhimmassa järvessä on enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä. Itse asiassa Suomen järvien vedet voisi kaataa Baikaliin sata kertaa.
Järven pinta on 456 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Baikaljärven suurin syvyys on noin 1 642 metriä. Baikal on Aasian toiseksi suurin järvi ja se on tilavuudeltaan maailman suurin makean veden järvi, ja se sisältää yli viidenneksen maailman sulan makean veden yhteismäärästä. Baikaljärvi liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.
Baikal-järvi on syntynyt hautavajoamaan, joten se on syvä, kapea ja jyrkkäreunainen. Järven vesi on kirkasta, niukkaravinteista ja kesälläkin kylmää.
Järven iän (25 miljoonaa vuotta) ja äärimmäisen syvyyden (lähes 1700 metriä) vuoksi Baikaliin on kehittynyt niin omalaatuinen ekosysteemi, että sitä on kutsuttu Venäjän Galápagokseksi.
Baikaljärvi muotoutui vanhasta hautavajoamasta, ja on siksi pitkä ja kapea. Baikaljärven eläimistö on muotoutunut erilaiseksi kuin muualla. Sieltä tunnetaan yhteensä 2 500 kasvi- tai eläinlajia, joista reilusti yli puolet on kotoperäisiä. Järven eläinlajista kolmannes elää vain Baikalilla. Eliöistä oudoin on läpinäkyvä "öljykala" golomyanka, joka sulaa nopeasti auringossa.
Kuuluisin kotoperäisistä eläimistä on baikalinhylje (Phoca sibirica). Toinen paikallisesti tärkeä laji on omulsiika (Coregonus autumnalis migratorius), siiansukuinen kala, jota myös tavataan ainoastaan Baikaljärvessä. Määrällisesti runsaimpia kaloja ovat rasvasimppu (Comephorus baicalensis) ja pikkurasvasimppu (Comephorus dybowskii), jotka elävät ulappavedessä 700-1 600 metrin syvyydessä ja ovat baikalinhylkeen pääravintoa.
Perille pääsee mukavasti pitkin Siperian-rataa, tosin junamatka Baikalille kestää Helsingistä viisi päivää. Listvyankan rantakylässä on monentasoisia majapaikkoja, joista ikimuistoisimpia ovat monen matkailijan mielestä kotimajoitukset. Luvassa kuuluisaa, joidenkin mukaan perin kosteaa venäläistä vieraanvaraisuutta.
Olhon on Baikalin suurin saari. Sen pituus on 71 km, leveys 12 km. Olhon sijaitsee lähellä järven syvintä kohtaa. Olhonia sanotaan Baikal-järven sydämeksi sen kauniin monimuotoisen luonnon vuoksi. Olhonilta löytyy kuivaa heinäaroa kukkinen, rauhaisia lahdenpoukamia, pitkiä hiekkarantoja, metsää ja karuja äkkijyrkkiä kallioita. Olhonilla asuu 1500 asukasta, heistä 1200 suurimmassa kylässä Khuzirissa. Pääelinkeino on kalastus. Olhonilla on ollut asutusta muinaisista ajoista. Saarella eriskummallisen näköistä Shamankaa eli "Shamaanikiveä". Se on shamanistien pyhä paikka, jossa shamanismia harjoitetaan edelleen. Saaresta enemmän https://www.olkhon.info/
Maantiede
Baikaljärvi on vuorten ympäröimä vajoamalaakso. Järvi on 636 kilometriä pitkä ja keskimäärin 48 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 31 722 neliökilometriä, ja se on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin järvi. Se on maailman syvin järvi, ja siinä on yli viidennes maailman kaikesta sulasta makeasta vedestä. Sen syvin kohta on 1 642 metrin syvyydessä 1 186,5 metriä merenpinnan tason alapuolella. Järven tilavuus on 23 615,390 kuutiokilometriä.
Baikaljärveä reunustaa yli 2 000 metriin kohoavia vuoristoja. Sen länsipuolella ovat kapea Primorjevuoristo ja Baikalvuoristo. Idässä ovat Barguzinvuoristo ja Ulan-Burgasy sekä etelässä Hamar-Daban.
Järven iäksi on arvioitu 25-30 miljoonaa vuotta, ja se on näin yksi maailman vanhimmista järvistä. Baikaljärvessä on 27 saarta, joista suurin, Olhon, on pinta-alaltaan 730 neliökilometriä.
Baikaljärveen laskee yli 330 jokea, joista suurimpia ovat Selenga, Ylä-Angara, Barguzin, Turka, Snežnaja ja Sarma. Baikaljärven laskujoki on Angara, joka yhtyy Jeniseihin, joka puolestaan lopulta laskee Pohjoiseen jäämereen.
Ilmasto
Baikaljärven ympäristössä vallitsee mannerilmasto, jonka takia alueen lämpötila vaihtelee merkittävästi vuodenajan mukaan. Talvet ovat pitkiä, kuivia ja kylmiä. Tammikuun päivän keskilämpötila on −25 astetta ja heinäkuun +18 astetta. Baikaljärvi vaikuttaa selvästi ympäristönsä ilmastoon, koska vesi lämpenee ja kylmenee hitaasti. Järven rannoilla lämpötila voi olla talvisin jopa viisi astetta korkeampi ja kesäisin viisi astetta matalampi kuin hieman kauempana sisämaassa.
Vuosittainen sademäärä järven pohjoisosassa on 200-350 millimetriä ja eteläpäässä 500-900 millimetriä. Pääosa sateista tulee kesämyrskyjen aikana. Sumuja on keväisin ja syksyisin.
Talvisin kylmät mannertuulet puhaltavat lounaasta järvelle ja kesäisin tuulen suunta on järveltä mantereelle. Vuoristoista puhaltavat tuulet voivat olla myrskyisiä ja saada aikaan järvelle voimakkaita laineita.
Ympäristökysymykset
Baikaljärven rannalla on vain vähän asutusta. Suurin osa ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta tulee Selengajoen mukana.
Baikaljärven etelärannalle Baikalskiin rakennettiin vuonna 1966 suuri sellu- ja paperitehdas. Tehdas valkaisi sellun klooridioksidilla ja päästi saasteet järveen. Noin 200 000 tonnia selluloosaa vuodessa tuottanut tehdas oli vuosikymmenten ajan ympäristöliikkeen protestien kohteena. Syyskuussa 2008 tehdas siirtyi viimein suljettuun jätevesikiertoon. Lähes heti tämän jälkeen tehtaan toiminta seisautettiin kannattamattomana. Alkuvuodesta 2010 pääministeri Vladimir Putin antoi kuitenkin tehtaalle luvan jatkaa tuotantoa. Ympäristönormeja helpotettiin ja valtio tukee tappiollista toimintaa. Ympäristöliike reagoi päätökseen voimakkaasti. Maaliskuussa 2013 uutisoitiin jälleen Venäjän hallituksen tekemästä päätöksestä lopettaa tehtaan järveä saastuttava tuotanto, tällä kertaa vuoteen 2015 mennessä.
Transneft-öljy-yhtiö suunnitteli rakentavansa öljyputken, joka olisi kulkenut 800 metrin päästä Baikaljärvestä alueella, jossa maanjäristykset ovat yleisiä. Presidentti Vladimir Putinin määräyksestä vuonna 2006 suunniteltua reittiä kuitenkin siirrettiin kauemmaksi järvestä niin, että putki ei kulje minkään luonnonsuojelualueen läpi.
Baikal Neutrino Telescope NT-200
Baikal Neutrino Telescope NT-200 on Baikaljärvessä 3,6 kilometriä rannikosta 1,1 kilometrin syvyydessä sijaitseva neutriino-ilmaisin. Muodoltaan sateenvarjomainen ilmaisin koostuu 192 optisesta moduulista. Se on yhdistetty rannikolle kolmella merikaapelilla.
Huhtikuussa 1993 NT-200:n ensimmäinen osa, ilmaisin NT-36 (36 OM:ää) aktivoitiin ja se keräsi dataa aina maaliskuuhun 1995 asti. Vuosina 1995-1996 käytössä oli 72 optisesta modulista koostunut NT-72. Se korvatiin vuonna 1996 vielä suuremmalla NT-96-ilmaisimella. Suurempi NT-144 otettiin käyttöön 6. huhtikuuta 1997 ja nykyinen NT-200-ilmaisin valmistui noin vuotta myöhemmin huhtikuussa 1998.