Habarovsk
Habarovsk (ven. Хаба́ровск) on Venäjän kaukoidässä sijaitsevan Habarovskin aluepiirin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee sisämaassa Amurin ja Ussurin yhtymäkohdassa, noin 30 kilometriä Kiinan rajalta.
Habarovsk
Habarovsk (ven. Хаба́ровск) on Venäjän kaukoidässä sijaitsevan Habarovskin aluepiirin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee sisämaassa Amurin ja Ussurin yhtymäkohdassa, noin 30 kilometriä Kiinan rajalta. Kaupungissa on noin 600 000 asukasta. Kaupunki on Moskovasta Vladivostokiin johtavan Siperian rautatien varrella ja sitä palvelee Habarovskin lentoasema.
Sisällissota ja japanilaisten interventio
Habarovskiin julistettiin neuvostovalta 25. joulukuuta 1917. Japanilaiset osallistuivat ententén interventioon. Valtaa piti atamaani Kalmikov, joka rauhoitti tilannetta surmaamalla satoja kaupunkilaisia. Japanilaiset järjestivät puhdistuksen 5. huhtikuuta 1918. 14. helmikuuta 1922 Kaukoidän tasavallan vallankumouksellinen kansanarmeija valtasi Habarovskin ja kaupunki palasi neuvostovallan piiriin.
70 000 japanilaissotilaan lisäksi myös Yhdysvallat osallistui interventioon Venäjän Kaukoidässä 8 000 sotilaalla pyrkien pitämään Siperian radan ympärysvalloille ystävällismielisten Venäjän valkoisten hallussa, turvaamaan Kaukoitään lastatut Venäjän väliaikaisen hallituksen tueksi tarkoitetut sotatarvikkeet bolševikeilta sekä tukemaan tšekkilegioonan taistelua Siperiassa bolševikkeja vastaan.
Sotilastukikohta
Habarovsk on saanut alkunsa siitä kun G. I. Nevelski ehdotti Habarovskin paikkaa kenraalikuvernööri Nikolai Muravjoville Venäjän Kaukoidän toimintojen keskuspaikaksi ja kirjelmöi hänelle 1854 siitä, että sinne pitää perustaa linnoitus sotilaalliseksi tukikohdaksi. 18. toukokuuta 1858 juliaanisen kalenterin mukaan perustettiin Habarovskiin sotilastukikohta. Paikalle annettiin nimi Jerofei Habarovin mukaan, joka oli jo 200 vuotta aikaisemmin perustanut alueelle pysyvää venäläistä asutusta.
1864 maanmittaaja M. Ljubenski laati asemakaavaa syntyvälle kaupungille. 1865 oli Habarovskissa melkein 200 taloa ja 1 294 asukasta. Kaupungin rakentaminen jatkui sotilaallisesta vaikutuksesta. Venäjän etua oli turvaamassa alueella 13. itäsiperialainen linjapataljoona kapteeni J. V. Djaženkon komennossa.
Hallintokeskus
Alueen hallinnollinen keskus Habarovskista tuli 10. toukokuuta 1880. Tuolloin kaupungiksi muuttuneessa Habarovskissa oli 2 036 asukasta: 47,3 % tavallisia sotilaita, 23 % tavallisia kaupunkilaisia, 21,3 % ulkomaalaisia, pääasiassa kiinalaisia työläisiä ja 7 % kauppiaita, pappeja, upseereja sekä teollisuuden harjoittajia.
Vuonna 1884 Itä-Siperian kenraalikuvernementista erotettiin Amurin seudun kenraalikuvernementti omaksi kokonaisuudekseen. Hallinnon osia oli kuitenkin vielä Nikolajevskissa, Blagoveštšenskissa ja Vladivostokissa. Vuonna 1893 Amurin seudun kenraalikuvernementti nimettiin Habarovskin seudun kenraalikuvernementiksi päähallintopaikkansa mukaan. Hallinnon vakiintuminen ja kenraalikuvernementin pääkaupunkiasema saivat rakentamisen käyntiin. Puutalojen rinnalle rakennettiin kivitaloja.
Vuonna 1924 Habarovskista tuli Kaukoidän seudunselvennä päähallintopaikka ja Kaukoidän tasavallan sekä Amurin keisarillisen kenraalikuvernementin seuraaja. Teollistaminen alkoi.