5. päivä. Junalla Moskovasta Jekaterinburgiin

06.09.2017

Junassa yöpyminen oli minulle ensimmäinen kerta. Pirkko oli matkustellut ja yöpynyt junissa paljon lapsena matkatessaan mummulaan Sukevalle.

Otin varman päälle yöpymisen sillä olin varautunut korvatulpilla ja silmälapuilla yöhön pienten yömyssyjen lisäksi. Laput olivat hyvät sillä täällä Siperian alkumailla aamu valkeni jo viideltä Suomen ajassa vielä ollessamme. 

Sääennusteen mukaan piti koko päivän ja matkan sataa tuhnuttaa. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan koko valoisan aikaana tehty junamatka meni pilvisessä ja puolipilvisessä säässä, jopa aurinkoisessa säässä. Ulkona on ollut iltapäivällä 19 astetta lämmintä ja olemme kulkeneet kahden aikavyöhykkeen läpi ollen ennen Jekaterinburgia +2 h paikallista aikaa Suomen ja Moskovan eli junien aikaan verrattuna.

Illalla junalla matkatessamme ei paljoa maisemia nähty , mutta nyt aamun valjetessa ja yhdeksän aikaan herätessä ikkunoista näkyi perusvenäläinen maaseutunäkymä ränsistynyttä ja parempaa asutusta sikin sokin meiningillä.

aamupalan nautimme ravintolavaunun sijaan omassa yksiössämme. Pirkko on auttanut paljon junamatkalla "huonolla kielitaidolla" matkamme kulkua. 

Jopa apulais- vaunuemäntämme ystävällinen Marina kysyi tarjoillessaan meille teetä ja kahvia yksiöömme, että kauanko "Pirkko" on asunut Suomessa, siis luuli häntä venäläiseksi... ei eka kerta, että näin sanotaan.

Itse kävin hienosti ja onnistuneesti tilaamassa Marinalta nämä antimet aiemmin. Tämä Marina on lyhyen tutustumisen jälkeen selkeästi ja positiivisella tavalla kieroutunut huumorintajultaan ja käyttää käänteispsykologiaa, joka toimii, jos toimii myös muussakin asiassa.

Mukana matkassamme on myös samassa vaunussa matkustava pari yksiötä peremmällä oleva yksin matkustava Aussi- herra joka on aiemmin työskennellyt mm. Maarianhaminalaisessa logistiikka firmassa, joten tuntee Suomen "ruotsalaisin silmin". Hän on matkalla myös Vladivostokiin ja jää pois Jekaterinburgissa kuten mekin. Mutta jatkaa matkaa eri junilla eteenpäin kohti Vladia,

Tätä kirjoittaessani kello on paikallista aikaa 17 ja Junan eli Moskovan ja Suomenaikaa kello on 15. Saavumme Jekaterinburgin asemalle paikallista aikaa 20:04 ja se varmaan pitää kutinsa, koska näillä verkkaisilla radoilla, joissa junaliikenne on vilkasta junat eivät juurikaan ihme kyllä myöhästele. Osa syy siihen on se että asemilla pysähdytään Suomen tavasta poiketeten pidempiä aikoja, jopa tuntiin asti. Tällä matkalla pisin pysähdys on ollut 26 min parilla asemalla mm. Kazanissa. Todella leppoisaa tämä junamatkailu.

Nyt lähestyessämme Jekaterinburgia maisemat vain paranevat ja Ural- vuoristoa alkaa näkyä. Isoja laajoja kumpuilevia nummia ja metsiä ja pieniä kyliä siellä täällä on näköpiirissä.  

Kun pääsemme Jekaterinburgin asemalle, otamme todennäköisesti taksin alle, koska on jo pimeä ja hotellille on noin kolmekilometriä asemalta. emme ole ehtineet selvittää metrolla liikkumismahdollisuutta tulevassa kohteessamme. Meitä odottaa Panorama Business Hotel ylimpien kerrosten näköalahuoneella. Näin on varattu ainakin booking.comista. 

--------------------------

Juna oli taas ajallaan asemalla. Pääsimme hotellille Jekaterinburgin asemalta paikallisella taksilla. Takseja "kaupiteltiin" jo ulos asemalta tullessamme, mutta täytyi muutama hieno valokuva ottaa asemasta ennen kuin taksia tarvittiin. Asema oli komea iltavalaistuksessa, maan tapaan. Kysäisin taksikuskilta kerrottuani hotellin osoitteen; "skolka stoj", paljonko maksaa? 500 ruplaa oli vastaus. Ei sitten muuta kuin reput ja vermeet paksiin ja menoksi. Matka meni sutjakasti venäläiseen tapaan kovalla vauhdilla harvemmassa iltaliikenteessä. Katselimme matkan varrella monia tulevia nähtävyyskohteitamme valmiiksi seuraavaa päivää varten. Kuski niitä myös oma-aloitteisesti meille esitteli. Hotellillemme oli ihan suorareitti asemalta ja matkaa n. 4 km. Jekaterinburgin asemakaava on helppo, suoraviivainen ristikko.

Kuljettaja jätti meidät omasta mielestään oikeaan paikkaan, kun hotellin katolla luki WTC, mutta ei meidän Panorama Business WTC, vaan Atrium Palace Hotel WTC. Sanoin kuskille, että tämä ei ole Panorama, vaan näytin, että se on tuo korkea tuolla takana. Korttelit on isoja ja kaikki rakennukset saman numeroisia, vain kirjainerot ovat osoitteissa. Kuski selitteli, ja levitteli käsiään maan tyyliin ja poistui. Jäimme siihen ja patikoimme hotellin taakse, josta löysimme oikean hotellimme sisäänkäynnin.

Hotellin aula oli pyöreä, avara ja ainakin kymmenen kerrosta korkea ja lasikattoinen. Myöhemmin huomasimme, että se ei ollut lasikatto vaan 11 kerroksen Diamond ravintolan lattiataso, välitasanne.

Hoidimme sisääntulon englannin ja venäjän sekoituksella hienosti. Huoneemme oli 7 kerroksessa ja sieltä näkyi kaupunki iltavalaistuksessa. Ylempiäkin kerroksia olisi ollut aina 23:een asti, jossa mm. Näköala kuntosali.

Huoneeseemme päästyämme hieman relasimme ja levittelimme matkatavarat paikoilleen. Päätimme mennä sinä iltana vain hotellin ravintolaan syömään, koska kello oli jo paikallista aikaa yli yhdeksän.

Siirryimme Diamond ravintolaan ja nautimme kaupunkinäköalasta ja kauniisti asetelluista ruuista. Alkuun otimme taas Bors-keitot ja pääaterioiksi grillipihvit kasviksilla ja lohta kasviksilla. Hyvää oli ja normihintaista 2600 rbl eli alle neljäkymmentä euroa juomineen kahdelta. Mutta se täytyy todeta näin kirjallisestikin, että ainakin Moskovassa ja täälläkin venäläisissä ravintoloissa on aika mausteneutraaleja ruokia. Luulisi toisin. Bors-keittojakin olemme syöneet matkan aikana useita ja ne ovat olleet mausteisen maukkaita ja osa miltei vesilitkua.

Illallisen jälkeen menimme pienelle iltakävelylle, "prahoda vetzeram" ja kiersimme koko ison korttelin ja palasimme valmistelemaan nukkumaan menoa ja suunnittelemaan seuraavaa päivää.

-----Spokoinoi nochi----

Tässä seuraavana vielä loppupäivän kuvia matkam varrelta maisemista ja tulosta Jekaterinburgiin alkuillasta.