13. päivä. Junamatka Irkutskista Habarovskiin

14.09.2017

Tänään alkaa matkamme Irkutskista Habarovskiin n. 2200 km, joka kuljetaan Trans Siberianin junalla numerolla 008HA. Matka kestää ykkösluokan Soft osastolla majaillen 2 pv. 10 h. Juna-asemia matkan varrella on kaksikymmentäneljä (vähän), joissa vaihtelevan ajan pysähdymme ja jaloittelemme. Katsotaan millaista se on. Maisemat tulevat todennäköisesti olemaan koko junamatkasetin komeimpia. 

Palaamme siis asiaan, kun yhteydet taas pelaavat. Mukavia koulu- ja työpäiviä koti-Suomeen.

Olemme nyt kirjoittamassa täällä iltasatua päivän tapahtumista. Junassa olemme olleet nyt yli kolmetoista tuntia. Maisemat ovat olleet hienot ja vaihtelevat.

Tekstiä tulee tipottain koska yhteydet ovat täällä Siperian perukoilla mitä sattuu. Olemme junassa numero 008HA ja luokassa 1E Soft, "oikein pehmeä". Junanvaunu, jossa olemme on vanha, mutta laadultaan hyvä ja ihan viihtyisä. Pehmeyttä tuo erilaiset toppaukset vaunussa. Pistorasioita on makuuosastollamme, yksiössä nyt riittävästi ja sähkö laadukkaampaa kuin Jekaterinburgin ja Irkutskin välisellä viimekertaisella reitillä. Se oli 2 luokan matka, melkein kuin "Korolenkossa" olisi ollut. Korolenko on tai oli Viipurissa ollut hotellilaiva, joka paloi ja upposi kuukausi pari sitten).

Juna lähti Irkutskista loivasti kohoamaan vuorille, josta näkyi paljon muita vuoria ja vähän ajan päästä Baikal. Sieltä laskettiin loivasti, välillä serpentiinimäisesti alas Baikalin eteläkärkeä kohti. Siellä sijaitsee pieni kylä nimeltään Sljudjanka. Ensimmäinen asemapysähdys oli tässä kylässä. Junan vasemmalla puolella näkyi Baikal-järvi muutaman tunnin ajan.

Tuona aikana istuimme ravintolavaunussa katsomassa Baikalin maisemia ja nauttimassa virvokkeita ja samalla meille tuotiin pyytämättä hedelmälautanen. Totesimme taas kerran maan tavan, kuinka asiakkaita "sumutetaan" hinnoittelulla. On olemassa jokin kirjoittamaton tarjoilulisä näissä ravintolavaunuissa, kun tuotteiden hintoja aletaan laskea yhteen. Juomamme tekivät yhteensä 1060 rbl ja pyytämättä pöytäämme tuotu hedelmälautasen (yksi omena ja yksi appelsiini kauniisti viipaloituna ja aseteltuna) arvoksi tulikin yllättäen 1100 rbl. Aika paljon omenasta ja appelsiinista. Mietimme toista asiaa: jos menet itse ravintolavaunuun ja sinulle tarjoillaan ruoat pöytään, se on kalliimpaa kuin jos tilaat listalta ruoat ja tarjoilija tuo ne seuraavaan vaunuun omaan makuuosastoosi (ven. kupe).

Muuten päivän olemme viettäneet junassa makuuvaunuosastolla katsellen maisemia, koska mm. asemapysähdyksiä on ollut aiempaan verrattuna hirmuisen vähän ja jaloittelutaukoja asemilla ei ole ollut mahdollista tehdä kuin pari kertaa.

Olemme viettäneet paljon myös aikaa samaisen aussi-herran kanssa, jonka olemme tavanneet kahteen kertaan aiemmin. Tapasimme hänen "yllätysyllätys" rautatieaseman odotushuoneessa. Hän oli nousemassa samaan junaan kuin me ja jatkaa samalla junalla aina Vladivostokiin asti meidän jäädessä Habarovskiin yhdeksi päiväksi. Nyt tämä herra majoittuu vaunussa nro 10 pari makuuosastoa meitä taempana. Juttelimme hänen kanssaan taas kaikenlaista.

Maisemat ovat olleet vaihtelevia ja luulemme nähneemme jonkinasteisia villihevosia laajalla arolla. Lehmät ovat tämän maankolkan tavan mukaisesti pääosin vapaana pihapiirissä. Muutaman näimme liekaan köytettyinä. Nyt kun ollaan menossa pohjoisempaan suuntaan, on täällä syksy pidemmällä ja ruska alkanut. Jos olisimme matkalla paria viikkoa myöhemmin, olisi se varmaan komeimmillaan. Mutta silloin olisi varmaan sateisempaakin. Satoi hieman, kun pysähdyimme Hilokin asemalla. Olimme hetken ulkona vesisateessa virkistäytymässä ja sitten Pirkon pyynnöstä kävin hakemassa hänelle sontikan, kun hän halusi jäädä vielä ulos happea haukkaamaan.

Tunneleita on matkan varrella tähän asti ollut oletettua vähemmän. Vuoret ovat korkeita, mutta loivarinteisiä. Maisemat ovat todella maalaukselliset. Hieno kokemus tähän mennessä. Mitä huominen tuo tulleessaan, sen näemme sitten. Vielä huominen ja seuraava päivä tässä junassa, sitten jäämme illalla Habarovskiin.

Puolen yön jälkeen on vielä pitkä pysähdys Ulan-Udessa.

Terveisiä sinne Suomeen, kotoisaan ja tuttuun. Käymme pian nukkumaan, kello lähestyy puolta yötä. Aikaero tällä hetkellä kuusi tuntia plussaa.